DNA-sukututkimuksen uutiset
6.1.2025
Varhaisten Leinosten vaiheista
Loppuvuoden 2024 aikana Leinosten suvusta valmistui useita DNA-testejä, jotka kertovat eri sukuhaarojen suorista isälinjoista. Uusia tietoja on mm. Jaakkiman, Kiihtelysvaaran, Suomenniemen, Laukaan ja Tervolan Leinosista sekä Ruotsiin 1500- ja 1600-lukujen taitteessa siirtyneistä metsäsuomalainen Leinosista.
Yhteensä Leinosten eri sukuhaaroista on valmistunut jo noin 60 Big Y-700 testiä. Leinosten suku onkin noussut DNA-testien lukumäärissä Suomen kärkiviisikkoon eri sukujen osalta. Testejä tarvitaan kuitenkin edelleen lisää. Leinosten suku on valtavan suuri, eikä läheskään kaikista sukuhaaroista ole välttämättä vielä yhtään testiä, tai testejä on vain yksittäisiä kappaleita.
DNA-testien tulosten perusteella Leinoset ovat osoittautuneet muinaisista savolaisista kantasuvuista yhdeksi isoimmista ja yhdeksi vanhimmista. Etelä-Savosta lähtöisin olevien Leinosten vanhin yhteinen esi-isä on tämänhetkisten arvioiden perusteella syntynyt noin 1210-luvulla. Leinonen sukunimen täytyy siis olla vähintään 800 vuotta vanha, jolloin se olisi syntynyt viimeistään 1200-luvun alussa tai jopa 1100-luvun puolella.
DNA-testien tulokset ovat myös muuttaneet käsityksiä itäsuomalaisten sukunimien pysyvyydestä. Sama sukunimi ei tarkoita aina automaattisesti samaa isälinjaista sukuyhteyttä, sillä samoja sukunimiä on voinut syntynyt useilla eri tahoilla toisistaan riippumattomasti. Myös sukunimien vaihdoksia on tapahtunut jo hyvin varhaisista ajoista alkaen ja sukunimi voi olla peräisin myös äidin puolen suvulta.
DNA-testien perusteella nähdäänkin, että geneettisesti Leinosten sukuun kuuluu useita eri sukuhaaroja, joiden sukunimi on ollut alun perin Leinonen, mutta joissa sukunimet on vaihtuneet toisiksi jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Toisaalta DNA-testien perusteella voidaan nähdä, että kaikki Leinoset eivät ole isälinjaltaan samaa sukua. Suoralta isälinjaltaan eri sukuja ovat:
1. Etelä-Savon Leinoset (Leinosten päähaara 1210-luvulta alkaen, eli mm. Juvan, Puumalan, Sulkavan, Ristiinan, Laukaan, Pohjois-Savon, Kainuun, Pielisjärven, Ilomantsin ja Jaakkiman Leinoset)
2. Lapin Leinoset (Tervolan ja Kuusamon Leinoset 1500-luvulta alkaen)
3. Tohmajärven Leinoset (Tohmajärven, Kiteen ja Kiihtelysvaaran Leinoset 1600-luvulta alkaen)
4. Sortavalan Leinoset (Sortavalan ja Impilahden Leinoset 1600-luvulta alkaen)
5. Iitin Leinoset (1700-luvulta alkaen)
6. Mikkelin Antti Antinpoika Leinosen sukuhaara (1800-luvulta alkaen)
7. Säräisniemen Matti Matinpoika Leinosen sukuhaara (1800-luvulta alkaen)
Mika Hirvonen, sukututkimusvastaava sihverin.isanta@gmail.com
6.1.2025
Karttakuvia kolmen suurimman suvun asutushistoriasta
Olen laatinut kolme karttakuvaa, jotka esittävät suoran isälinjan osalta Leinosten asutushistoriaa kolmen suurimman eri suvun osalta. Kuvien tekstiosiot antavat lisätietoa eri sukuhaaroista erityisesti ajoituksen ja uusien tietojen osalta. Kun uusia testituloksia ja asiakirjahavaintoja ilmenee, analyysi tulee myös näiltä osin päivittymään.
Karttasivut aukeavat otsikkolinkistä ja ovat jäsenten luettavissa (edellyttävät kirjautumista).

Etelä-Savon Leinoset 1210-luvulta
Suuntaa antava esitys kuinka Etelä-Savon Leinoset ovat asuttaneet Suomea. Kartalla on esitettynä arviot eri sukuhaarojen syntypaikoista ja reiteistä.

Lapin Leinosten kartta, jossa on lisänä myös Lapin Leinosten läheisimmät muut suvut.

Tohmajärven Leinoset 1600-luvulta
Tohmajärven Leinoset, sekä heidän lähimmät sukunsa isälinjan osalta.