Sukujulkaisut Leinosista

Sukuseuran yhtenä toimintamuotona on sukukirjojen julkaiseminen tehdyn sukututkimustyön ja arkistoon kertyneen aineiston pohjalta.

Tarjous sukuseuran jäsenille: kaikki sukukirjat 20€/kpl Osta nyt sukusi kirja jälkipolville tai ilahduta sukulaista merkkipäivänä! Tarjous voimassa 31.3.2022 tai niin kauan kuin kirjoja riittää. Myynti: Kainuun kirja- ja paperikauppa, Puolangantie 12, Paltamo, puh. 08-871 025, 0400-682 833, email kainuun.kirja@paltamo.net, www.kainuunkirja.net. Ilmoita tilauksen yhteydessä, että olet seuran jäsen! Postikulut (paketissa 1-2 kirjaa) 6,90.

Onko sukusi Leinosten sukukirjoissa? Tiedustele sukututkimusvastaavaltamme: sukututkimus@leinoset.fi

Tapio Leinonen, Tatu Leinonen

Kainuun Leinoset 1

Yrjö Juhonpoika Leinosen (1688–1755) jälkeläiset Leinoset Kainuun asuttajina

Leinosen sukuseuran ensimmäinen teos aloittaa julkaisusarjan Kainuun Leinosista. Kirjan alkuosa kertoo Leinosista Kainuun asuttajina. Filosofian tohtori Jorma Keräsen laatima historiallinen katsaus käsittää ajanjakson ennen isovihaa vuoteen 1730 asti. Tällöin Kainuussa oli Leinosia isäntinä kahdessatoista talossa sekä lisäksi lukkari Matti Leinonen ja suntio Martti Leinonen. Kirjan loppuosa käsittelee Yrjö Juhonpoika Leinosen (1688–1755) jälkeläisiä. Yrjö Leinonen oli Paltamon Melalahden Aholan n:o 14 isäntänä isovihan jälkeen kuolemaansa asti. Sukutaulut kattavat noin 10 000 Leinosta avio-puolisot ja lapset mukaan lukien. Sukutauluosiossa on lisäksi 11 erillistä henkilöhistoriaa. Kirjaan on koottu kuvia Leinosista ja heidän asuttamistaan taloista, vanhoista asiakirjoista ja kartoista. Kirja sisältää myös lähdeluettelon ja henkilöhakemiston.

(Loppuunmyyty, tiedustele kirjastostasi tai seuraa antikvariaattien tarjontaa)

Tapio Leinonen, Tatu Leinonen

Kainuun Leinoset 2

Paltamon Melalahden Leinolan n:o 2 Leinoset Matti Paavonpoika Leinosen (1710–1764) jälkeläiset

Leinosen sukuseuran toinen teos Kainuun Leinoset 2 on jatkoa edelliselle sukukirjalle. Kirjan alussa selvitellään, millainen oli sääty-yhteiskunta vanhan ajan Kainuussa, ja kerrotaan, miten 1500-luvun Oulujärven pitäjä muuttui aikojen kuluessa useiksi seurakunniksi ja sitten kunniksi. Sitten selvitetään, miten useat Paltamon, Säräisniemen ja Kestilän talot saivat 1870 päättyneessä isossajaossa uuden nimen ja numeron. Valtaosan tästä kirjasta muodostavat Matti Paavonpoika Leinosen (1710-1764) jälkeläisten sukutaulut. Ne käsittävät yhteensä noin 14500 henkeä. Sukutaulujen edellä on esitelty sukuhaaran kantatalo Paltamon Melalahden Leinola n:o 12, joka isossajaossa sai nimekseen Paavola ja n:oksi 4 sekä Matin jälkeläisten päähaarat asuinpaikkoineen. Lisäksi kirjassa on 12 henkilöartikkelia eri tavoin kiinnostavista sukuhaaran henkilöistä. Kirjaan on koottu kuvia Leinosista ja heidän asuttamistaan taloista. (ovh 30 €)

Tapio Leinonen

Kainuun Leinoset 3: Mainuan Leinoset

Juho Juhonpoika Leinosen (n 1635–1682) jälkeläiset

Tämä Leinosen sukuseuran viides teos on jatkoa edellisille. Alussa on Jorma Keräsen artikkeli Leinosista Kainuun asuttajina. Sitten selvitellään, millainen oli sääty-yhteiskunta vanhan ajan Kainuussa ja kerrotaan, miten 1500-luvun Oulujärven pitäjä muuttui aikojen kuluessa useiksi seurakunniksi ja sitten kunniksi. Sitten selvitetään, miten suurin osa Kajaanin maalaiskunnan taloista sai 1870-luvulla päättyneessä isossajaossa uuden nimen ja numeron. Valtaosan tästä kirjasta muodostavat Juho Juhonpoika Leinosen (n. 1635-1682) jälkeläisten sukutaulut. Ne käsittävät yhteensä noin 11 000 henkeä. Sukutaulujen edellä on esitelty sukuhaaran kantatalo Mainuanjärven Mainuanniemessä sijainnut Mainuan Leinola n:o 1, joka isossajaossa jakaantui Uusitaloksi n:o 4 ja Heikaksi n:o 6. Lisäksi kirjassa on muutamia sukuhaaran ihmisten tekemiä kertomuksia heille merkityksellisistä suvun ihmisistä. Kirjaan on saatu myös kuvia Leinosista ja heidän asumistaan taloista. (ovh 50 €)

Tapio Leinonen, Tatu Leinonen

Kuusamon Leinoset 

MIkko Pekanpoika Leinosen (1689–1762) jälkeläiset

Leinosia asui Kuusamossa varsinkin itäisissä, rajan taakse jääneissä kylissä, Paanajärvellä, Tavajärvellä ja Vatajärvellä. Menetettyään kotinsa he joutuivat lähtemään kotiseudultaan, osa muualle Kuusamoon mutta suuri osa Oulun eteläpuolisiin kuntiin. Osa löysi kotinsa Ruotsista, jossa heitä asuu edelleen paljon. Kirja sisältää myös artikkeleita Kuusamon varhaisista Leinosista, Leinosista Kuusamon asuttajina, Paanajärven tunnelmia vuodelta 1999 sekä kahdeksan henkilöartikkelia eri tavoin kinnostavista suvun jäsenistä. Kirjassa on myös luetteloita vanhoista taloista ja vanhoja karttoja, joista käyvät ilmi vanhat Leinosten asumat talot. Mukana on myös valokuvia, mm. muutamia kiinnostavia I. K. Inhan ja Samuli Paulaharjun ottamia. (ovh 30 €)

Tapio Leinonen, Tatu Leinonen

Tervolan Leinoset

Tapani Tapaninpoika Leinosen (n. 1585–1640) jälkeläiset

Leinoset tulivat Tervolaan jo 1500-luvun loppuvuosina, ilmeisesti Kainuusta. Runkauksen eli Louen kylän Leinola nro 3 on lähettänyt maailmalle kymmentuhantisen jälkeläisten joukon. Tervolasta heitä on muuttanut Kemin mlk:aan, Alatorniolle, Karunkiin, Rovaniemelle ja kauemmaksikin, aina Amerikkaan asti. Kirjan alussa on professori Jouko Vahtolan artikkeli Tervolan, erityisesti Ylipaakkolan kylän asuttamisesta. Kirjassa kerrotaan Leinosten muutosta Norjaan ja Amerikkaan, suhteesta lestadiolaisuuteen ja Karungin Leinosista lippoajina ja lautanlaskijoina Kukkolankoskella. 150 vuotta vanhassa etukannen kartassa on lukuisia vanhoja Leinos-taloja. Yhdeksän henkilöartikkelia kertovat yhdeksän erilaista elämäntarinaa. (ovh 50 €)