DNA Leinosten suvun tutkimuksessa

Sukuseuralle on jo kertynyt vuosikymmenien perinteisellä tutkimuksella laaja ja arvokas tietoarkisto. Karttukoon sen rinnalle vielä runsaasti perimätietoa, muistelmia ja valokuviakin menneiltä ajoilta tuleville sukupolville ja historian tutkijoille siitä missä ja miten Leinoset ovat eläneet.

Leinosista on olemassa luotettavampaa tietoa 1700-luvun alusta alkaen. Sitä aikaisemmin kirjattujen tietojen tulkinta on vaikeaa. Etunimiä oli vähän ja paikkakunnalla saattoi olla useita saman nimisiä useissa Leinolan taloissa, joihin muutettiin todennäköisesti myös naapurikyliltä. Asiakirjoissa saattaa olla merkittynä pelkkä syntymävuosi ilman isän nimeä ja useista lähteistä puuttuu syntymävuosikin. Leinolan taloon isännäksi muuttanut on voinut ottaa sukunimekseen Leinonen. Tätä tapahtui paljon etenkin Länsi-Suomessa, eikä ollut ihan harvinaista Itä-Suomessakaan.

DNA-testejä hyödyvällä geneettisellä sukututkimuksella saadaan vahvistettua tai kumottua perinteisellä tutkimuksella saatuja tietoja. Kun on vähintään kaksi isälinjan BigY-700 testin tulosta eri sukuhaaroista, tarkentuu niiden haarautumien ajankohdat ja paikat. Näillä testeillä saadaan myös kaikille sukuhaaroille haploryhmät. Niiden perusteella rakentuu sukupuu, joka alkaa jo ennen asiakirjoista löytyvää tietoa. Samalla selviää myös onko isälinjassa mahdollisesti avioton lapsi tai sukunimi vaihtunut jossain vaiheessa adoption takia. Säräisniemen palaneiden kirkonkirjojen aiheuttamaan tietokatkokseenkin saadaan apua isä- ja äitilinjan DNA-testeistä.

Tällä hetkellä on useita testituloksia Paltamon Leinosista. Niiden tulosten perusteella Leinoset ovat idästä tulleita N-miehiä.

Pertti Leinonen, sukututkija